Image view

Havis Amanda ja vappu Yksi Helsingin tunnetuimpia ja kuvatuimpia patsaita on kuvanveistäjä Ville Vallgrenin veistämä, vuonna 1906 valmistunut ja vuonna 1908 paljastettu Havis Amanda. Aikanaan kohuakin herättänyt kaupungin tilaama veistos paljastettiin varmuuden vuoksi varhain aamulla ja ilman juhlallisuuksia. Se valettiin merileijonineen Ranskassa ja kuljetettiin osissa laivalla Suomeen. Patsaan alastonta naista esittävä päähahmo symboloi merestä nousevaa Helsinkiä. Kirjeessään Porvoon museolautakunnalle Ville Vallgren kertoo naisfiguurin malleina olleen kaksi nuorta pariisitarta. Valmistuttuaan teos herätti ristiriitaisia tunteita ja aiheutti yhden Suomen ensimmäisistä kulttuurikiistoista. Liian ranskalaisena ja keimailevana pidetyssä naishahmossa ei nähty ylevän Suomi-neidon piirteitä. Joissakin lehtikirjoituksissa vaadittiin jopa patsaan poistamista julkiselta paikalta. Havis Amandan vankimmat kannattajat olivat ruotsinkielisiä kosmopoliitteja, joille Vallgren edusti modernia eurooppalaista kulttuuria. Vappuna Havis Amanda tai Manta, kuten sitä useimmiten kutsutaan, on ylioppilaiden juhlinnan keskipiste, kun se pestään ja lakitetaan. Ylioppilaat ovat lakittaneet Havis Amandan vapun aattona ainakin 1920-luvulta lähtien ja ensimmäisen kerran ehkä jo 1908. Vuosia patsas lakitettiin luvatta. Vasta vuodesta 1951 siihen on ollut viranomaisten lupa. Vappuyönä tapahtuneesta lakittamisesta muodostui suosittu yleisötapahtuma. Järjestyshäiriöiden vuoksi tilaisuus siirrettiin alkuiltaan 1978 ja Manta on saanut siitä lähtien lakkinsa kutreilleen kello 18.00, minkä jälkeen ylioppilaat painavat oman lakkinsa päähänsä. Poikkeuksellisen virusepidemian ja kokoontumisrajoitusten vuoksi Mantan lakitus tapahtui 2020 virtuaalisesti.

Ihmisiä jonottamassa nakkikioskille vappupäivänä koronapandemian aiheuttamien poikkeusolojen tyhjentämässä Kaivopuistossa

Related albums

Send feedback about the image